Ilmanvaihdon vuotaminen,  varsinkin tuloilmakanaviston vuotaminen on mielestäni pahimmillaan sisäilman laadun kannalta oleellinen riski.

Usein ajatellaan, että kun ilmamäärät jäävät hieman vajaiksi suunnitelmista, se ei ole vakavan huolen aihe. Ilma kuitenkin vaihtuu ja kun kukaan ei kuole, ei ainakaan tänään niin mitäpä siitä. Ollaanhan kuitenkin toleranssien sisällä ilmamäärien suhteen. Jos ilmanvaihtokoneiden tehot ei riitä ja  kanavisto vuotaa, usein ajatellaan, että tämä ei aiheuttaisi juuri muuta kuin ilmamäärien vajetta. Näin se ei aina valitettavasti ole.

Miksi se on riski ja mitä se voi sitten mahdollisesti aiheuttaa?

Tuloilmakanaviston vuoto saattaa aiheuttaa joissakin tietyissä kanaviston kohdisssa Venturi–ilmiön (https://fi.wikipedia.org/wiki/Venturi-ilmö ). Tämä aiheuttaa sen, että kanavisto menee jossain kohdassa alipaineiseksi ympäristöönsä nähden,  vaikkakin sen yleisesti oletetaan olevan ylipaineessa.

Kuvitelkaamme, että vuotava tuloilmakanavan vuotokohta sijaitsee jossain eristeiden sisällä tai rakenteiden välissä,  missä olevat aineet (eristevillan kuidut yms.) ei kuulu sisäilmaamme. Käytännön kokemus on osoittanut, että vuotava kanava imee esimerkiksi viemärin hajua (ja epäpuhtauksia) ja levittää sen tehokkaasti rakennukseen.

Kun kanava menee alipaineiseksi tällaisessa tilassa/kohdassa, niin silloinhan meille ”raikkaan” ulkoilman mukana kulkeutuukin mitä lie epäpuhtauksia tiloihin, missä työskentelemme ja alamme voimaan pahoin.

Kiinteistön ylläpidon kannalta tämä taas tarkoittaa tiheämpää huollon tai selvittelyiden tarvetta. Kustannukset kasvavat nuohousten osalta, koska kanavistohan pitää puhdistaa jos siellä on villaa tai muuta mitä lie pölyä tai mönjää tai epäpuhtauksia.

Ilmanvaihdon tiiveyteen pitäisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota, kuin mitä siihen nykyään kiinnitetään. Sekä terveys- että kustannussyistä!